Harva tällä planeetalla elänyt ihminen on yhtä tunnistettava kuin Marilyn Monroe. Hän kuuluu niihin, joiden kasvonpiirteistä on tullut ikoni, joka tunnistetaan jo pelkän siluetin tai karikatyyrimäisen piirroksen perusteella. Tähän samaan ryhmään kuuluvat mm. vaikkapa Che Guevara, John Lennon, Hitler, Bob Marley tai Jack Nicholson. Kun Andy Warhol painoi Marilynin kasvot teokseensa hän popularisoi hänen piirteensä lopullisesti.

Vaikka ei osaisikaan nimetä yhtään Marilyn Monroen elokuvaa (tai välttämättä edes tietäisi Marilyn olevan näyttelijä), tuskin voisi olla yhdistämättä nimeä ja kasvoja. Omana aikanaan lähes samaan ylsivät sellaiset näyttelijättäret kuten Greta Garbo ja Ingrid Bergman, nykyisin häntä voisi verrata kenties Madonnaan tai Angelina Jolieen, mutta kukaan ei ole vielä noussut Marilynin ohi. Hänen on varmasti Mona Lisan jälkeen historian tunnetuin naiskasvo.

Hän oli se alkuperäinen kohublondi, josta kaikki myöhemmin tulleet salarakkaat ovat vain halpoja kopioita. Marilynillä oli suhteita useiden tunnettujen miesten kanssa, mukaanlukien presidentti Kennedyn.

Huolimatta bimbon blondin imagostaan (Marilyn muuten oli sitäpäitsi alunperin brunette) oli Marilyn oikeasti älykäs nainen ja loistava näyttelijä. Tämä imago kuitenkin nosti hänet suosioon ja tavallaan Marilyn loikin koko stereotyypin. Hänessä yhdistyvät toisaalta seksikkyys, toisaalta viattomuus ja kiltteys. Amerikkalaisten naisihanteen sanotaan olevan “naapurin tyttö” ja Marilyn sopii tähän muottiin. Oikeastaan Marilyn ei ole lumoavan superkaunis tai kohtalokas viettelijätär, vaan melko “tavis”, Norma Jeane Baker köyhästä kalifornialaisesta perheestä.

Kyseisen naisihanteen lipunkantajana on pidetty Playboy-lehteä (olen kyllä henkilökohtaisesti eri mieltä, ellei sitten kaikilla amerikan naapurintytöillä ole silikonirintoja). Marilyn olikin vuonna 1953 ilmestyneen lehden ensimmäinen keskiaukeamatyttö. Kuvat tosin oli alunperin julkaistu jo 1949.

Myytin täydentää Marilynin mystinen kuolema. Villeimmmät salaliittoteoreetikot ovat epäilleet Kennedyn murhauttaneen hänet, toiset ajattelevat hänen tehneen itsemurhan. Jokatapauksessa, Marilyn kuoli uransa huipulla ja edelleen nuorena ja kauniina. Hän on ikuisesti nuori, koska emme ole nähneet häntä vanhana.

Missisuosikki Essi Pöystiä ei ole tunnistaa kahden vuoden takaisista valokuvista. Valokuvaaja tunnustaa: “joo, enhän mä mitään valokuvia osannut silloin ottaa”. Noilta ajoilta otetut kuvat saavat valokuvaaja nauramaan: “aika raakile mä silloin pari vuotta sitten olin”. Valaistus on tietenkin aivan pielessä. Varjot tulevat kasvojen alapuolelle, mikä saa mallin näyttämään 15-vuotta vanhemmalta. Kasvojen yläpuoli taas on palanut puhki ja missin kauniita kutreja ei kuvassa näy käytännössä ollenkaan.

“Sit mä yritin korjata sitä Photarilla”, tunnustaa kuvaaja. “Eli kontrasti-nuppi kaakkoon vaan”. Tällä ihon epätasaisuudet saatiin mukavasti esiin. Vielä punasävyjä korostamalla vaikutelma korostuu. “Ei arvaisi, että tuo ei ole oikeasti selluliittiä, vai mitä?”, osoittaa kuvaaja missifinalistin vasenta reittä.

Kuvaajan töissä on tapahtunut muutoksia. Tulokset ovat kuvaajan mukaan syntyneet tapoja muuttamalla. “Joo, enää mä en työnnä niitä spottilamppuja mallin naamaan kiinni”. Valoa tulee nyt muualtakin kuin yläviistosta. Myös Photoshopin klooni-työkalu on löytynyt, ja sillä on poistettu ihon epätasaisuudet ja valkaistu hampaat. Kuvat on myös rajattu oikein, eikä käsivarsia katkota.

Aikaisemmin meikkimainosten “ennen”-kuvien ottajana mainetta saanut kuvaaja on myös ennakkosuosikki seuraavaksi mieheksi Essin pöksyihin.

“Lyödäänks vetoa?” hän ehdottaa.

Kansanedustaja ja Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kohahdutti poseeraamalla rohkeissa kuvissa Iltalehden sivuilla. Tai rohkeissa, rohkeus tarkoittaa eri asiaa Johanna Tukiaiselle ja naiskansanedustajalle. Mitään erityisen eroottista näissä kuvissa asennon lisäksi ei ole, ja pintaa paljastuu lähinnä olkapäistä ja puoli vaaksaa jalkaa polven yläpuolelta. Kuvat on ottanut Iltalehden glamourkuvaaja Kari Pekonen, joka on tunnettu mm. Iltatyttöjen kuvaajana.

Erityistä kohua aiheuttivat kuvissa esiintyvät verkkosukat, näin ainakin Arja Alhon mielestä. Mielenkiintoista sinänsä olisi tietää, mikä on se denieri-lukema, jossa sukat muuttuvat paheksuttaviksi.

Noniin, tämä aihe nousi esille, koska blogin teemana on käsitellä kauniita naisia. Täytyy tunnustaa, että näiden kuvien perusteella Urpiainen kuuluu tähän ryhmään, vaikka en olekaan asiaa ennen siten ajatellut. Kohtalaisen komea 33-vuotias nainen, ei valittamista.

Sen sijaan se, onko iltatyttönä esiintyminen sopivaa puoluejohtajalle, onkin toinen asia. Ilmeisesti demareilla on käytössään epätoivoiset keinot kannatuksen pudotessa. Noh, onneksi sentään kuvissa on Urpilainen, eikä hänen edeltäjänsä Eero Heinäluoma.

Kappas, Marko “BB” Kaarto on kirjoittanut ihan kirjankin meille kaikille tumpeloille: Naisen iskemisen pieni käsikirja kertoo miten nainen pokataan. Kirjaa varten Kaarto on tehnyt “taustatyötä”, eli seuraamalla kolmen “ammattipokaaajan” liikkeitä parin kuukauden ajan. Ammattilaisena kaarto pitää miestä, joka on kaatanut yli tuhat naista. Se kuulostaa paljolta se. (Tarkoittaa 20 vuoden ajan joka viikko eri nainen, se tekee jo merkittävän prosenttiosuuden pääkaupunkiseudun naimaikäisistä naimattomista naisista.)

Herrojen peitenimet ovat “El Bueno Carneval”, “El Tempo” ja “Speedy Highway”. Takakansiteksti ei kerro, ovatko ammattilaiset suomalaisia vai pelkästään hispaano-nimien taakse kätkeytyviä. Vai onko se sittenkin niin, että latin lover saa yöelämässä helpommin?

Hesarin uutisen mukaan Kaarto on työskentelee turvayrityksen toimitusjohtajana, mutta myös liikunnan- ja terveystiedonopettajana. Voi pojat olisinpa nuorena halunnut olla Kaarron tunnilla, niin osaisin nyt pokata (vaikka tätä nykyä onkin kihlakahle sormessa, mutta noin muuten). Oma liikanmaikka vain muistutti käyttämään kondomia (hyvä neuvo tosin sekin).

Halutessaan Naisen iskemisen käsikirjan voi tilata tästä.

Maailman kauneimmaksi naiseksi on valittu 21-vuotias Ksenia Suhinova (engl. litteraatio “Ksenya Sukhinova” tai alunperin kyrillisittäin Ксения Сухинова). Perintöprinsessoiksi valittiin Miss Trinidad-Tobagon Gabrielle Walcott ja Miss Intian Parvathy Omanakuttan.

Hyvä muistutus taas siitä, miksi pidän venäläisiä naisia kauniina, mutta miksi tuo vetyperoksidi-look ja koala-meikki? Kun vertaa viime vuonna otettuihin kuviin Miss Venäjä -kilpailuista (1, 2) on Kseniasta kadonnut kaikki tuo säteilevä ihastuttavuus, joka on tyypillistä slaavittarille, ja hän näyttää geneeriseltä blondilta. Miss Trinidad-Tobago taas näyttää varoittavalta esimerkiltä kauneusleikkausten vaaroista.

Miss World on vanhin kansainvälisistä kauneuskilpailuista, mutta ainakin Suomessa tuntuu Miss Universum kilpailu olevan suositumpi ja tunnetumpi (no, onhan Universum toki suurempi kuin maailma). Kaikkihan muistavat, että Armi Kuusela voitti ensimmäisen Miss Universum-kilpailun vuonna 1952, ja että Lola Odusoga tuli vuonna 1996 kolmanneksi, mutta kuka muistaa että Marita Lindahl voitti Miss Maailma -tittelin vuonna 1957? (Suomen tämän vuoden edustaja Linda Wiksted ei erityisemmin menestynyt ja ei millään pahalla, mutta en suurmenestystä odottanutkaan.)

Paljon nättejä tyttöjä osallistui tämän vuodenkin kilpailuun, mutta vain harva oikeastaan säväytti. Ehkä ainoa, joka sai hengityksen kiihtymään ja pulssin nousemaan, oli Liettuan edustaja Gabriela Martirosianaite. Ja kilpailun nettisivut ovat jostain 90-luvulta. Ei taida siis kilpailulla noin muutenkaan kovin hyvin pyyhkiä.