mustavalkoista kaksinaismoralismia
Dagerrotypia oli nykyisen valokuvaustekniikan edeltäjä, joka sai nimensä keksijänsä Louis Daguerren mukaan. Hän kehitti 1830-luvulla yhdessä työparinsa Joseph Niepcen kanssa menetelmän jolla valoherkälle hopeakalvolle saadaan muodostumaan positiivikuvia. Valokuvauksesta tuli nopeasti hyvin suosittua etenkin Yhdysvalloissa ja synnyinmaassaan Ranskassa.
Pian valokuvan keksimisen jälkeen ilmestyivät ensimmäiset alastonkuvat. Ei ole tiedossa kuka otti ensimmäisen alastonkuvan, mutta varmasti eräs ensimmäisiä oli Eugène Durieu, maalari Eugène Delacriox’n hyvä tuttava. Hän kuvasi ensimmäiset alastonkuvat jo 1850-luvun alussa. Aiheet ensimmäisillä kuvaajilla olivat yleensä klassisesta maaailmasta ja kreikkalaisesta mytologiasta, sillä viktoriaaninen moraali suhtautui erotiikkaan hyvin kaksinaismoralistisesti.
Nykyisen valokuvan keksijänä pidetään teknisesti William Talbotia. Hän keksi kalotypian, joka kuvattiin aluksi negatiiviksi ja kehitettiin tämän jälkeen positiiviksi. Kalotyyppejä saattoi siis vedostaa useita kopioita, kun taas dagerrotypiasta sai vain yhden kappaleen. Sen vuoksi valokuvien hinnat laskivat, ja niitä alettiin käyttää mitä moninaisemmissa yhteyksissä, kuten mainoksissa ja postikorteissa.
Varhaista multimediaa
Varhaisia valokuvia ei katseltu vain paperikuvina, vaan niiden katselemiseen kehitettiin monenlaisia teknisiä kojeita. Eräs oli Laterna Magica, eli taikalyhty, eräänlainen diaprojektorin esiaste, jota oli käytetty jo 1600-luvulla. Ensimmäiset kuvat maalattiin suoraan lasilevyllle, 1800-luvulla niille alettiin kehittää valokuvia. Taikalyhdyn avulla valokuvat saatiin suurennettua heijastamalla ne seinälle. Pikkuruisten kuvien naiset ja miehet muuttuivat nyt luonnollisen kokoisiksi!
Stereoskooppikuvat saavuttivat valtavan suosion viktoriaanisena aikana. Stereoskoopin avulla pyrittiin luomaan kolmiulotteista vaikutelmaa asettamalla kojeeseen kaksi kuvaa vierekkäin siten, että molemmille silmille tarjoitui hieman eri näkymä. Myös eroottiset kuvat olivat suosittuja, Jules Richard, joka tuli myös tunnetuksi stereoskooppilaitteiden suunnittelijana, omistautui eroottiselle kuvaukselle. Hän otti useita kymmeniä, ellei satoja eroottisia kuvia, joukossa lukuisia 45 x 107mm kokoisia stereoskooppikuvia.
Paheita ja bohemiaa
Klassisten aiheiden lisäksi uskaliaimmat kuvasivat myös kabaree-naisia. Moulin Rouge ja Folies Bergère olivat jo valmiiksi Pariisin boheemien suosiossa, muunmuassa Henri de Toulouse-Lautrec ja Édouard Manet olivat kuvanneet tanssijoita ja baarityttöjä maalauksissan Nyt myös varhaiset valokuvataiteilijat ikuistivat kabareen elämää.
Yhdysvalloissa boheemien keskus oli New Orleans. Varhain 1900-luvun alussa Ernest J. Bellocq kuvasi pahamaineisen Storyvillen kaupunginosan prostituoituja. Hän piti kuitenkin kuvat salassa elämänsä loppuun saakka, ja vasta hänen kuolemansa jälkeen ne löydettiin. Valitettavasti suurin osa negatiiveista oli tuhoutunut, vain muutamia säilyi kätkettynä sohvaan.
Elo 10th by Elina